Ei yhteyttä palvelimeen

Design Sale Helsinki esittelee useita Alvar Aallon harvinaisuuksia


Alvar Aalto

– Monitaiteilija, joka muotoili modernin maailman


Alvar Aalto on kiistatta yksi Suomen tunnetuimmista muotoilijoista. Useita hänen huonekalujaan, maljakoitaan ja lasiesineitään pidetään nykyään modernin muotoilun klassikoina. Aallon muotoilukielelle on ominaista aaltoilevat muodot, jotka ovat saaneet inspiraatiota sekä veden aalloista että suomalaisesta maisemasta.
Aalto on myös yksi modernin arkkitehtuurin tärkeimmistä edustajista.



Designklassikon synty

Arkkitehti Alvar Aalto löysi tiensä lasimuotoilun pariin 1930-luvulla osallistuessaan useisiin alan suunnittelukilpailuihin. Ehkä tärkeimpänä kilpailuvoittona voidaan pitää Karhulan lasitehtaan 1936 julistamaa taidelasikilpailua, jonka tuloksena alkunsa sai muun muassa yksi Suomen tunnetuimmista ja rakastetuimmista maljakoista.
Ennen Pariisin maailmannäyttelyä vuonna 1937 Alvar Aalto voitti Karhulan lasitehtaan järjestämän suunnittelukilpailun vuonna 1936. Hänen maljakkonsa, joita tuolloin kutsuttiin "Aalto-maljakoiksi" tai "Paris Objectiksi", saivat innostuneen vastaanoton ja niitä valmistettiin kirkkaasta, rio-ruskeasta, taivaansinisestä, vihreästä ja savunvärisestä lasista.
Maljakko on tullut tunnetuksi "Savoy-maljakkona", sillä malli on koristanut Hotelli Savoyn rravintolaa Helsingissä.


”Aallolle tyypilliset kaarteilevat linjat ja epäsymmetriset muodot olivat omana aikanaan rohkeaa ja kokeilevaa modernismia.”



Aallon Karhulan lasitehtaan kilpailussa alkunsa saaneita erilaisia maljakkomalleja valmistettiin sotaa edeltävinä vuosina vain pieniä määriä. Aallolle tyypilliset kaarteilevat linjat ja epäsymmetriset muodot olivat omana aikanaan rohkeaa ja kokeilevaa modernismia, joka ei vielä vedonnut suureen yleisöön.
Muotoilu myös asetti maljakoiden valmistukselle omat tekniset haasteensa - maljakot valmistettiin aina 1950-luvulle asti suupuhaltamalla puumuottiin, mikä jätti niiden pinnan rosoisen eloisaksi ja saumattomaksi, mutta rajoitti samalla tuotannon määrää.
Sotien jälkeen Aallon maljakoiden valmistus käynnistyi hitaasti uudelleen, ja seuraavina vuosikymmeninä muuttuneiden valmistustekniikoiden myötä maljakoita voitiin valmistaa huomattavasti suurempia määriä. Samalla yleinen kiinnostus alkoi kohdistua malliin 9750 (myöhemmin Iittalan malli 3030), joka sittemmin otti paikkansa kaikkien tuntemana Savoy-maljakkona.





Maljakko, päivätty 22 IX 37 malli 9750, Karhulan Lasitehdas.


Maljakko on kuulunut lehtimiehelle, joka osallistui vuonna 22.9 1937 Suomen Teollisuusliiton järjestämälle sanomalehtimiesretkelle. Kuusikymmentä lehtimiestä osallistui Kotkan, Karhulan ja Lahden teollisuuslaitosten esittelykierrokselle, jonka päätteeksi retkeläisille lahjoitettiin muistoksi Karhulan lasitehtaan taidonnäyte. Lasitehtaalla oli pohdittu tarkkaan, minkälainen lahja lehtimiehille tulisi antaa. Lopulta päädyttiin perinteisten kristalliesineiden sijaan lahjoittamaan vierailijoille jotain ennennäkemättömän modernia - Alvar Aallon uudenlaista muotokieltä edustavia maljakko, jonka tuotanto oli vasta aluillaan.


Esineeseen



Lautasia, malli 3900-37


Kokonaisuus suunniteltiin alun perin Karhulan lasitehtaalle luultavasti vuonna 1939, myöhemmin tuotanto siirrettiin Iittalaan vuonna 1949. Alkuperäinen kokonaisuus koostuu neljästä erikokoisesta pinottavasta lautasesta. Omistaja, sisustusarkkitehti Erkki Kataja (jonka yritys E. Kataja verhoili Artekin kalusteita), osti astiakokonaisuuden arkikäyttöön, tästä johtuen pienten lautasten suuri määrä.


Esineisiin



Kansainvälinen läpimurto huonekalusuunnittelijana

Aallon pääkeksintö huonekalusuunnittelijana oli tuolien ja nojatuolien taivutettu puu.
Massiivikoivupuun pala sahattiin päädystä kuitujen suuntaan ja uriin liimattiin ohuita puukappaleita. Sen jälkeen puuta taivutettiin haluttuun kulmaan, tässä tapauksessa 90°.
Milanon triennaalissa vuonna 1933 Aalto sai suurta kansainvälistä tunnustusta huonekalusuunnittelijana, kun hän esitteli tuolin taivutetuilla jaloilla. Se herätti sekä yleisön huomion että arvostuksen.



Nojatuoli, malli ’31’


Jyrkkämutkainen tuolimalli 31 esiteltiin vuonna 1932. Jo seuraavana vuonna esiteltiin tuolimalli joka on tuotannossa nykyäänkin.


Esineeseen



Kattovalaisin, malli A332, "Mehiläispesä", Valaistustyö.


Valaisimen rei'itetyt messinkirenkaat luovat optisesti miellyttävää vuorovaikutusta valaisimen tummien ääriviivojen ja valaisimesta lähtevän valokeilan välillä. Muotoilu muistuttaa mehiläispesälle ominaista muotoa.


Esineeseen



Tutustu valikoimaan ja tee tarjous


Nojatuoli 1950-luku.
Nojatuoli 1950-luku.
 
Lähtöhinta
600 - 800 EUR
Nojatuoli 1950-luku.
Nojatuoli 1950-luku.
 
Lähtöhinta
600 - 800 EUR