Paavo Tynell, kattokruunu, malli 1472/6, Idman 1900-talets mitt.
Runko messinkiä, kuusi lampunvartta, lehden muotoiset prismat. Kangasvarjostin. Kokonaiskorkeus noin 75 cm. Halkaisija 45 cm.
Varjostimessa vaurio. Iänmukaista kulumaa. Toimivuutta ei testattu.
Muut tiedot
Paavo Tynell (1890–1973) aloitti uransa peltiseppäoppilaana, mutta opiskeli samalla määrätietoisesti tullakseen metallitaiteen ammattilaiseksi Taideteollisuuskeskuskoulussa. Jo 26-vuotiaana Tynell oli hankkinut niin vankan ammattitaidon, että Taideteollisuuskeskuskoulussa kaavailtiin hänen ylentämistään opiskelijasta opettajaksi. Opettajantyön sijaan Tynell lähti vuonna 1918 mukaan perustamaan Oy Taito Ab:tä, josta kasvoi maailmansotien välisenä aikana suomalaisen valaisinteollisuuden suunnannäyttäjä.
Taidon alkuvuodet sijoittuvat aikaan, jolloin sähköistys kasvoi voimakkaasti. Taidolle avautuivat loistavat markkinat valaistuksen alalla, ja tuotannon alkaessa painottua valaisinten valmistukseen se muuttui lopulta valaisintehtaaksi 1920-luvun lopulla.
Tynellin varhaisissa valaisimissa jäljiteltiin vielä kynttilä- ja öljylamppujen muotokieltä. Lasista tuli 1920-luvun mittaan yhä oleellisempi osa valaisinta, kunnes sen rinnalla alkoi esiintyä myös kangasta ja kartonkia 1930-luvun lopulla. Valaisinlasin yleisin materiaali olivat erisävyidet opaalilasit. Sotien välisenä aikana Tynell suunnitteli rinnan sekä art deco -henkisiä että pelkistettyjä ja rationaalisia funkisvalaisimia. Funktionalismin hengessä hän huomioi suunnittelussa valaisimen käyttötarkoituksen mukaan mm. valon värin sekä opaalilasin sävyvaihtelun.
Kun messinkiä alkoi taas olla sotien jälkeen saatavilla, alkoi Tynell käyttää sitä valaisintensa päämateriaalina. Messinkivalaisimet saavuttivat suuren suosion etenkin Yhdysvalloissa. Niiden muotoilussa koristeellinen käsityö yhdistyi koneelliseen valmistukseen ja tarkoituksenmukaiseen rakenteeseen.
1940-luvun loppupuoli oli Tynellille tuotteliasta aikaa, jolloin hänen koristeellinen tyylinsä hioutui hienoimmilleen ja valaisimet muuttuivat entistä yksilöllisemmiksi. Sotien jälkeen suunnittelussa oli vallalla romanttinen vire, joka näkyi Tynellin töissä siroina ja orgaanisina muotoina, kuten kukka- ja lehtiaiheina.
Tynellin suunnittelemien valaisimien merkittävin tilaajakunta olivat arkkitehdit, minkä ansiosta Paavo Tynellistä tuli maan johtava julkisten tilojen valaisinsuunnittelija.
Lisää taiteilijasta Paavo Tynell
Paavo Tynell (1890–1973) aloitti uransa peltisepän oppipoikana opiskellen samanaikaisesti Taideteollisessa keskuskoulussa, jossa hänen taitonsa huomattiin varhain. Vuonna 1918 hän perusti Helsinkiin Taito Oy -yrityksen yhdessä useiden merkittävien taiteilijoiden ja teollisuusmiesten kanssa.
Taito Oy:n toimintaan kuului aluksi sekä takomo että valimo, mutta valimon lakkauttamisen jälkeen yritys keskittyi 1920- ja 1930-luvuilla käsintehtyihin tinaesineisiin sekä valaisimiin, joista tuli sen päätuote. Vuonna 1953 Taito fuusioitui Idman kanssa, mikä johti lopulta Taiton toiminnan päättymiseen.
1950-luvulla yritys laajeni kansainvälisesti ja vei valaisimia Yhdysvaltoihin, muun muassa Finland Houseen New Yorkissa ja Yhdistyneiden kansakuntien päämajaan.
Nykyään Paavo Tynelliä pidetään yhtenä Suomen merkittävimmistä teollisista muotoilijoista.
Tietoa ostamisesta
Kuvan käyttöoikeudet
Tämän tietokannan taideteokset ovat tekijänoikeudella suojattuja, eikä niitä saa kopioida ilman oikeudenhaltijoiden lupaa. Teokset kopioidaan tässä tietokannassa Bildupphovsrättin lisenssillä.
Muiden katsomia kohteita
