Rannekorun esikuvana on suomalaisen mytologian vedenhatlija ja esiintyy myös Kalevalassa.

Kalevala Korun ensimmäisenä pääsuunnittelijana toimi taiteilija Germund Paaer (1881-1950). Voidaan sanoa, että Kalevala Koru oli alussa yhtä lailla Paaerin kuin yrityksen perustajanaistenkin luomus. Hän vastasi Kalevala Korun suunnittelusta vuoteen 1950 saakka, jonka aikana suunnitteli yritykselle satoja erilaisia koruja. Ohjenuoranaan hänellä oli: "Korujen reunojen täytyy olla aivan sileitä. Naisen herkkätuntoiset sormet koskettelevat niitä ja niissä ei saa silloin olla mitään epätasaisuuksia, eivätkä ne missään tapauksessa saa olla teräviä!".

Germund Paaer oli lahjakas, innostunut ja erittäin tuottelias, mutta silti vaatimaton taiteilija. Hänen suunnittelemistaan koruista suosituin kautta aikojen on Kuutar, jota on valmistettu 1940-luvun puolivälistä alkaen. Korujen lisäksi hän suunnitteli 1940-luvulla yli 300 Kalevala Korun tuotannossa ollutta puista koriste-esinettä, joiden mallit hän loi vanhojen talonpoikaisesineiden pohjalta.

Lähde: Kalevala korun kuva-arkisto ja Elias Lönnrot, "Kalevala", 25. runo.