Julia Stigzelius-de Cock

Julia Stigzelius syntyi 1840 Korppoon kartanossa apteekkariperheen toiseksi nuorimmaiseksi lapseksi. Taideopintonsa hän aloitti Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Turussa 1860-luvulla, minkä jälkeen opinnot jatkuivat Tukholmassa. Taiteilijadebyytti tapahtui vuonna 1876 Suomen Taideyhdistyksen vuosinäyttelyssä. Rohkaisevan vastaanoton saattelemana Stigzelius matkusti vielä samana syksynä Pariisiin, jossa kirjautui Académie Julianiin.
Julia Stigzelius oli taiteilijanuransa alusta alkaen kiinnostunut maisemamaalauksesta. Nuori taiteilija etsi omaa ilmaisutapaansa aikana, jolloin eurooppalaisessa maisemamaalauksessa alettiin luopua romanttisesta näkemyksestä ja pikkutarkasta maalaustavasta. Stigzeliuksen tyyli muuttui ratkaisevasti viimeistään kesällä 1877, jolloin hän matkusti Normandiaan ja päätyi tulevan puolisonsa, arvostetun maisemamaalarin, César de Cockin oppilaaksi. Kevyt ja vapaa siveltimenkäyttö vakiintui hänen maalaustavakseen, ja valon siivilöityminen lehvistön läpi keskeiseksi elementiksi hänen raikkaan vehreissä maisemissaan.
Avioliitto menestyneen taiteilijan kanssa antoi toisaalta tilaisuuden toimia ja kehittyä taiteilijana, mutta toisaalta jätti häntä myös miehensä uran varjoon ja johti irtautumiseen kotimaan taide-elämästä. Julia Stigzelius-de Cockin tuotanto jäi melko tuntemattomaksi Suomessa. Jäätyään vuonna 1904 leskeksi hän palasi vielä kotimaahansa, ja kuoli vuonna 1923 Sulkavalla."