Ei yhteyttä palvelimeen
95
535612

Helene Schjerfbeck

(Suomi, 1862-1946)
Helene schjerfbeck, "kahden lapsen muotokuva".
Helene schjerfbeck, "kahden lapsen muotokuva".
Helene schjerfbeck, "kahden lapsen muotokuva".
Helene schjerfbeck, "kahden lapsen muotokuva".

"KAHDEN LAPSEN MUOTOKUVA".

Sign. Öljy kankaalle 90x70 cm.

Jälleenmyyntikorvaus: Kyllä
Lähtöhinta: 

125 000 EUR

Vasarahinta: 
120 000 EUR
Muut tiedot

Helene Schjerfbeck maalasi useita lapsiaiheita uransa alusta alkaen. Usein mallit tulivat lähipiiristä. Tanssiaiskengät-maalauksen (1882) malli oli esimerkiksi Helenen nuori serkku äidin puolelta. Helsinkiläisiä satunnaisia malleja olivat taas juutalainen, tumma Pikku Riikka ja suomalainen, vaalea Pajunkissatyttö. Schjerfbeckin kiinnostus ihmisiin näkyy hänen herkissä lapsimuotokuvissaan.

Kahden lapsen muotokuva vuodelta 1885 on lajissaan ensimmäinen Schjerfbeckin uralla. Sen koko on suuri ja se kuvaa säätyläisperheen kahta poikaa. Ajan tavan mukaan nuorempi poika on puettu hameeseen. Samana vuonna Helene Schjerfbeck maalasi myös isohkon muotokuvan Pikku-Gudrunista kiitokseksi mallin vanhemmille Matilda ja Georg Aspille tuesta ja avusta. Rouva oli auttanut häntä liikkumisvaikeuksissa fysioterapian avulla, ja Georg Asp avusti Adolf von Beckerin yksityisakatemian maksuissa.

Kahden lapsen muotokuva (Fellmanin pojat) ja Pikku-Gudrun ovat ominaisuuksiltaan rinnakkaisteoksia. Molemmissa on kuvattu myös lapsien säätyläiskotia suurine huonekasveineen. Kahden pojan muotokuvassa Schjerfbeck on poikkeuksellisesti itselleen esittänyt myös laajemmin tilallisuutta. Hän vie maalauksessaan katseen, tosin hyvin hienovaraisesti, aina kolmannen huoneen tummaan perukkaan, jossa himmeästi näkyy esivanhemman muotokuvan rokokookehyksen puolikaaren loiste ja katon kynttiläkruunu. Schjerfbeck on punninnut harkiten värit ja kuviot rauhallisessa maalauksessa. Poikien alla oleva matto on punakuvioinen ja taustan seinämä katseen pysäyttävää täyteläistä sinistä. Nuoremman pojan takana oleva iso harmaa ovi toimii väriharmonian välittäjäelementtinä ja mittakaavan selkeyttäjänä.

Poikien ilmeet ovat valppaat ja vähän ihmettelevät. Keilaa ja palloa pitelevä vanhempi poika on kuvattu harkitsevaksi ja toimeliaaksi, nuorempi hymykuoppineen veikistelevämmäksi, vaikka suuret kädet noin pienellä pojalla luovat häneen maskuliinisuutta. Schjerfbeckille tyypillisesti lapsien kasvot on sivelty erityisen huolellisesti ja hellästi. Lapsien ihon pyöreys ja tukan loiste tuo oikeutta tämän kimmoisan elinvoimaisen, elämänvaiheen kuvaamiseen.

Vertailun vuoksi tätä kaupunkilaislasten kuvaa on kiintoisaa verrata Schjerfbeckin Pikkusiskoaan ruokkiva poika -maalaukseen (1881), joka on myös kahden lapsen yhteiskuva. Sen keskiössä on isoveljen hellyys pikkusiskoaan kohtaan ja ihmisen perustarpeen, ravinnon, tyydyttämisen kuvaus. Kahden säätyläispojan muotokuvassa ei ole kyse perustarpeista, näillä lapsilla on ravinnon saanti turvattu, sen sijaan heitä velvoittavat suvun perinteet.

Kahden lapsen muotokuva samoin kuin Pikkusiskoaan ruokkiva poika (Kaksi sisarusta) olivat esillä Schjerfbeckin kuuden teoksen näyttelyryhmässä Ritarihuoneen suuressa Suomen Taidenäyttelyssä kesällä 1885 keisarivierailun aikana. Sen jälkeen maalaus on ollut saman suvun hallussa, eikä ole ollut esillä julkisesti.

Tietoa ostamisesta