Helene Schjerfbeck (1862–1946) käytti jonkun kerran jäljentäen oman aikaisemman teoksensa ääriviivoja pohjana toiselle teokselle. Näin hän teki esimerkiksi Mustataustaisen omakuvan 1915 yhteydessä – siirtäen piirustuksesta ääriviivat öljymaalauksen perustaksi. Tämän Nuoren tytön kasvot on jäljennetty piirustuksesta, jota kutsutaan Egyptiläiseksi tytöksi vuodelta 1928 (Katso kuvaa kirjassa Helene Schjerfbeck 150 vuotta, Ateneum 2012, nro 545).

Nuoren tytön ajoitusta on vaikea täsmentää, sillä Schjerfbeck on voinut ”jäljentää” ääriviivat alkuperäistä myöhemminkin, sillä hän teki useita uudelleen tulkintoja omista teoksistaan elävien mallien puutteessa myöhemmällä iällään. Nuoren tytön kasvot on joka tapauksessa maalattu vuoden 1928 jälkeen.

Aihe on hyvin tyypillinen Schjerfbeckille ja varsinkin hänen myöhemmän kauden pikkutytöilleen, jotka suloisuudessaan myös sisältävät maalauksellista särmää: ajatellaan vaikka Omenatyttöä ja monia Karin-tytön tulkintoja vuodelta 1928.

Nuoren tytön vinojen silmien katse on vangitseva ja luo arvoituksellisuutta kulmikkaaseen, korkeaotsaiseen olemukseen. Helene Schjerfbeck on mestari luomaan oikeilla mittasuhteilla ja epäsymmetrisen täsmällisillä väriläikillään ja viivoillaan kasvot, jotka jäävät mieleen. Lisäksi pari lehdenmuotoista sierainta riittää ilmaisemaan nenää, joka puolestaan yhdistyy tyylikkäästi parilla viivalla suuhun. Helppoa kun sen osaa!

(Teksti: Leena Ahtola-Moorhouse)