BIRGER KAIPIAINEN, veistos, keramiikkaa, "Harppua soittava enkeli", signeerattu Kaipiainen. Arabia 1966-1968.
Oranssi ja musta maalauskoristelu, irisoiva lasite. Oranssi lasi. Korkeus 55 cm. Leveys 33 cm. Syvyys 38 cm.
Birger Kaipiainen muotoili uniikit vapaasti seisovat enkeliveistokset punaisen-, sinisen- ja oranssinvärisenä. Ne ovat syntyneet Kaipiaisen henkilökohtaisen surun seurauksena. Pintakoristelut, lasiteet ja veistoksien koot poikkeavat toisistaan - Birger Kaipiaisen omien sanojensa mukaan, punainen enkeli soittaa Rahmaninovia, sininen Händeliä ja oranssinvärinen enkeli ei tiedä mitä soittaisi.
Yleisvaikutelma hyvä.
Alkuperä - Provenienssi
Timo Sarpanevan perhe.
Lisää taiteilijasta Birger Kaipiainen
Birger Kaipiainen aloitti Arabian taideosastolla heti valmistuttuaan vuonna 1937, ja löysi nopeasti oman tapansa tehdä taidetta. Kaipiainen koki uransa alkuvuosina henkilökohtaisessa elämässään menetyksiä, jotka yhdessä pian alkaneen talvisodan kanssa loivat synkän varjon taiteilijanuran alkuun ja näkyivät surumielisyytenä ja haikeutena hänen varhaisissa töissään. Niitä hallitsevat pastellisävyissä kuvatut eteeriset, sadunomaiset hahmot, joissa voi nähdä viittauksia Italian varhaisrenessanssiin sekä kaipuuta kauniimpaan maailmaan.
1950-luvulla Kaipiaisen töissä alkoi olla kolmiulotteisuutta ja graafisempaa tyylittelyä. Myös värimaailma muuttui vähitellen tummemmaksi ja voimakkaammaksi. Vuodet 1954-1958 Kaipiainen vietti Ruotsissa työskennen ateljeetaiteilijana Rörstrandin posliinitehtaassa. Tuona aikana taiteilija sai toteuttaa itseään vapaasti, ja hänen tuotantonsa alkoi kulkea yhä surrealistisempaan suuntaan. Vuosikymmenen läpi toistuneeksi aiheeksi vakiintuivat pyöreäkasvoiset ja suppusuiset naishahmot, jotka joko nousivat irti pöytä- tai seinäpinnasta tai sitten seisoivat vapaasti toteemimaisina hahmoina.
Ruotsista palattuaan Kaipiainen oli jo tunnettu taiteilija niin kotimaassa kuin ulkomailla, ja hän sai myös Arabian taideosastolla entistä enemmän vapautta toteuttaa itseään. Omaa polkuaan kulkeneen taiteilijan tuotannossa alkoi noihin aikoihin nousta keskeiseksi muodon ohella myös esineen pinta. 1960-luvulla Kaipiainen toi taiteeseensa ihmetystä herättäneet, rautalankaan pujotetut ja lautasten pintoihin kiinnitetyt keramiikkahelmet. Samalla ihmishahmot jäivät hänen aiheinaan yhä vähemmälle, ja teokset alkoivat olla entistä suurikokoisempia ja koristeellisempia.
Lue lisääKuuluu jälleenmyyntikorvauksen piiriin
Tietoa ostamisesta
Kuvan käyttöoikeudet
Tämän tietokannan taideteokset ovat tekijänoikeudella suojattuja, eikä niitä saa kopioida ilman oikeudenhaltijoiden lupaa. Teokset kopioidaan tässä tietokannassa Bildupphovsrättin lisenssillä.
Muiden katsomia kohteita
