Gunnel Nyman, kattovalaisin, suunniteltu 1936 Taito.
Tilaustyö. Messinkiä, kaksi kupua huurretusta lasista. Valmistajan leimalla. Kokonaiskorkeus noin 55 cm. Halkaisija 52 cm.
Iänmukaista kulumaa. Jälkiä. Yleisvaikutelma hyvä.
Parkanon Pohjoismaiden Yhdyspankki.
Tämä valaisin on ollut Suomen Lasimuseon näyttelyssä: Ilmiöiden kauneus Gunnel Nyman & Dora Jung 3.7-25.10 2020.
Valaisin on kuvattu kirjassa: Ilmiöiden kauneus Gunnel Nyman & Dora Jung. Julkaisija Suomen Lasimuseo. Sivu 45.
Gunnel Nyman (1909-1948) aloitti uransa huonekalupiirtäjänä, mutta siirtyi hyvin pian lasimuotoilun pariin. Nymanin uraan voimakkaimmin vaikuttaneet tekijät olivat hänen opettajansa Arttu Brummer, joka herätti hänen kiinnostuksensa lasiin, sekä opintomatka Tukholmaan vuonna 1930. Tuolloin nuori muotoilija tutustui funktionalismiin, jonka periaatteet tulivat näkymään hänen lasiesineissään lasin ominaisuuksien korostamisena sekä yksinkertaisten ja koristelemattomien pintojen suosimisena.
Muotoilijat työskentelivät vielä 1930-luvulla freelancereina, ja saivat tunnustusta lähinnä menestyksekkäiden kilpailutöiden kautta. Muotoilijat eivät keskittyneet yhteen ainoaan materiaaliin, vaan liikkuivat tarpeen mukaan eri materiaalien ja suunnittelukohteiden välillä. Gunnel Nyman suunnitteli lasiesineiden lisäksi myös huonekaluja ja valaisimia. Vaikka Nyman suunnitteli valaisimia läpi uransa, on hänen valaisintuotannostaan säilynyt vain vähän tietoja.
Nyman aloitti valaisinten suunnittelun Paavo Tynellin omistamassa Taito Oy:ssä heti valmistuttuaan Taideteollisuuskeskuskoulusta vuonna 1932, ja toimi siellä piirtäjänä ja muotoilijana seuraavat viisi vuotta. Nymanin valaisinten teknisestä suunnittelusta vastasi todennäköisesti Paavo Tynell, ja lasiosien muotoilusta Gunnel Nyman.
Gunnel Nymanin harvoissa tunnetuissa valaisimissa voi nähdä hänen kahden intohimonsa, sisustussuunnittelun ja lasimuotoilun yhdistyvän. Pyrkimys korostaa materiaalin omaa kauneutta sekä kiinnostus valon heijastumiseen ja taittumiseen lasipinnalla näkyvät niin Nymanin lasiesineissä kuin valaisimissakin. Varhainen työskentely valaisinteollisuuden parissa oli Nymanille opettavaista ja vaikutti myös hänen myöhempään lasitaiteeseensa.
Lyhyeksi jääneen uransa aikana Gunnel Nyman suunnitteli huonekaluja, valaisimia sekä lasia maan johtaville huonekalu- ja lasitehtaille. Varhaisesta kuolemastaan huolimatta hän ehti luoda perustan suomalaiselle modernille lasitaiteelle ja toimia suunnannäyttäjänä seuraavalle lasitaiteilijasukupolvelle.
Gunnel Gustafsson-Nyman (1909–1948) oli suomalainen lasitaiteilija ja muotoilija, joka nousi varhaisen modernin suomalaisen lasimuotoilun merkittäväksi uranuurtajaksi. Hänen tuotantonsa käsitti sekä käytännöllistä muotoilua että taidelasia, ja hänen teoksiaan on esillä kansainvälisissä museokokoelmissa.
Hän opiskeli huonekalusuunnittelua Taideteollisessa korkeakoulussa vuosina 1928–1932 Arttu Brummerin johdolla ja työskenteli uransa alkuvaiheessa funktionalistiseen tyyliin suunnitellen huonekaluja Stockmannin ja Bomanin huonekalutehtaille ja valaisimia Idmanin valaisintehtaalle.
Vaikka Nyman ei ollut koulutukseltaan lasitaiteilija, hän siirtyi 1930- 1940-luvuilla lasin pariin ja työskennelleen useiden johtavien suomalaisten lasitehtaiden kanssa, kuten Riihimäen lasitehtaalla, Karhulassa- Iittalassa sekä uransa loppuvuosina Nuutajärven lasitehtaalla.
Nyman sai merkittävää kansainvälistä tunnustusta, muun muassa kultamitalin Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1937 sekä mitaleita Milanon triennaaleissa. Hänen teoksiaan on useiden arvostettujen museoiden, kuten British Museumin ja The Metropolitan Museum of Artin, kokoelmissa. Vaikka Nyman kuoli nuorena, hänen lasitaiteensa vaikutus ulottuu pitkälle sodanjälkeiseen suomalaiseen muotoiluun.