Lasse Ollinkari, nojatuolipari, valmistaja Vallilan Puuseppä Oy 1947.
Kiinteä pehmustettu verhoilu, pintanapitettu selusta ja niskatyyny. Lakatut käsinojat ja jalat. Annala Oy on kutonut uuden verhoilukankaan Kirsti Ilvessalon alkuperäisen kankaan mukaan. Alkuperäiset kangaspalat mukana. Helsingin kaupungin leima. Leveys 70 cm. Istuinkorkeus noin 45 cm. Total höjd 102 cm.
Kunnostettu.
Alkuperä - Provenienssi
Nojatuolit ovat kuuluneet Helsingin kaupungintalon ravintolan Kaupunginkellarin alkuperäiseen sisustukseen.
Kirjallisuus
Sisäkuvat, valokuvaaja C. Grünberg ja Helsingin Kaupunginmuseo.
Alkuperäinen piirustus nojatuolista on kuvattu kirjassa: Sisustaminen on kuin käsialaa
Carin Bryggman ja Lasse Ollinkari sisustusarkkitehdin ammatissa 1940- ja 1950-luvulla,
Susanna Aaltonen. Sivu 168.
Muut tiedot
Lasse Ollinkari oli varhaisia suomalaisia sisustusarkkitehteja. Hänen uransa alkuvaiheet osuvat aikaan, jolloin sisustusarkkitehdin ammatti oli vasta vakiintumassa Suomessa. Ollinkari aloitti sisustustaiteen opintonsa heti sodan jälkeen Taideteollisuuskeskuskoulussa, ja ensimmäisten opintovuosiensa aikana hän aloitti myös työuransa arkkitehti Aarne Ervin maineikkaassa toimistossa. Yksi varhaisista itsenäisistä suunnittelutehtävistä lahjakkaan nuoren sisustusarkkitehdin uralla oli huonekalujen suunnittelu Helsingin kaupungintalon ravintola Kaupunginkellariin.
Kauppatorin laidalla sijaitsevan Helsingin kaupungintalon kellarikerroksen käyttämättömät tilat päätettiin vuosina 1946-47 muuttaa kaupungin virkamiesten ruokasaliksi ja edustustiloiksi, ja niiden sisustuskokonaisuudet haluttiin toteuttaa aikakauden huippumuotoilijoiden yhteistyönä – taide-esineitä tiloihin tilattiin Michael Schilkiniltä, tekstiilit ja huonekalujen verhoilut Kirsti Ilvessalolta, seinien julha-aiheiset freskot olivat Tove Janssonin käsialaa, ja valaistuksesta vastasi Paavo Tynell. Lasse Ollinkari sai suunnitellakseen kaupunginkellarin huonekalut.
Sotienjälkeisessä suomalaisessa muotoilussa oli vallalla romanttinen vire, joka näkyi myös Kaupunginkellarin sisustuksessa muun muassa kotimaisten materiaalien suosimisena. Puuta käytettiin Kaupunginkellarin sisustuksessa runsaasti, niin kiinteässä kalustuksessa kuin huonekaluissakin. Lasse Ollinkarin suunnittelemiin huonekaluihin kuului erilaisia tuoleja, pöytiä ja sohvia, jotka toteutettiin koivusta, männystä, mahongista ja pihlajasta.
Ravintola Kaupunginkellari oli käytössä vuodesta 1947 aina 1960-70-luvuilla toteutettuihin, Aarno Ruusuvuoren suunnittelemiin mittaviin uudistustöihin asti, joiden yhteydessä ravintola purettiin.
Nyt Bukowskilla myytävä nojatuolipari oli osa Lasse Ollinkarin suunnittelemaa Kaupunginkellarin kalustusta. Niiden lisäksi sisustuksesta ovat säilyneet ainakin Tove Janssonin freskot, jotka siirrettiin muutostöiden yhteydessä nykyiselle paikalleen työväenopisto Arbiksen aulatiloihin.
Lasse Ollinkari itse piti kaupunginkellarin huonekaluja yhtenä parhaista töistään. Suunnittelutyön yhteydessä hän pääsi työskentelemään alan keskeisten vaikuttajien kanssa, joista monien kanssa yhteistyö jatkui myös myöhemmin hänen urallaan.
Tietoa ostamisesta
Kuvan käyttöoikeudet
Tämän tietokannan taideteokset ovat tekijänoikeudella suojattuja, eikä niitä saa kopioida ilman oikeudenhaltijoiden lupaa. Teokset kopioidaan tässä tietokannassa Bildupphovsrättin lisenssillä.
Muiden katsomia kohteita
