Albert Edelfeltin ja Akseli Gallen-Kallelan ohella Eero Järnefelt lukeutuu tunnetuimpiin kansallisromanttisen kultakauden taiteilijoihin Suomessa. Hänen keskeisimpään tuotantoonsa kuuluvat 1880-1890-luvulla maalatut realistiset teokset, joilla on vakiintunut paikkansa Suomen taiteen historiassa.
Eero Järnefelt osallistui Suomen taiteilijayhdistyksen piirustuskoulun opetukseen jo koulupoikana 1870-luvulla, mutta piti opetusta pitkästyttävänä ja harkitsi jopa kansakouluopettajan ammattia ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Järnefeltin isä kuitenkin vastusti näitä suunnitelmia. Lupaava taiteilijanalku jatkoi opintojaan ensin Pietarissa vuosina 1883-1886 ja sen jälkeen Pariisissa vuosina 1886-1891. Vain harva suomalainen taideopiskelija hakeutui tuolloin opiskelemaan Venäjälle. Sukulaissuhteet kuitenkin ohjasivat Järnefeltin Pietariin, jossa hänen enonsa Michail Clodt toimi taideakatemian opettajana. Järnefelt piti myöhemmin Pietarin vuosiaan hukkaan heitettynä aikana. Pietarissa kuitenkin luotiin perusta hänen tekniselle osaamiselleen, ja myös venäläinen realismi tuli vaikuttamaan suuresti hänen tyylilliseen kehitykseensä.
Järnefelt saavutti taiteellisen kypsyytensä Pariisissa. Hän opiskeli siellä Académie Julianissa mm. Tony Robert-Fleuryn johdolla. Erityisen paljon häntä kiinnosti naturalismi sekä tyylisuunnan keulakuvan Jules Bastien-Lepagen taide. Vuodesta 1888 lähtien Pariisin vaikutus alkoi näkyä yhä selvemmin hänen taiteessaan. Kyseisenä vuonna valmistunut ”Ranskalainen viinitupa” sisältää viittauksia venäläiseen naturalismiin, kun taas samoihin aikoihin maalattu ”Savolaisvene” on sekä värimaailmaltaan että ilmaisultaan saanut selvästi vaikutteita Bastien-Lepagen taiteesta.

Muita Ranskan ajan esikuvia Järnefeltille olivat mm. Jean-Francois Millet, Eduard Manet ja erityisesti P. A. J. Dagnan-Bouveret, jonka taiteesta Järnefeltin nyt Helsinki Winter Sale -huutokaupassa myytävä ”Sisäkuva” on selvästi saanut vaikutteita.
”Sisäkuva” on maalattu Janakkalassa vuonna 1889, ja se kuuluu Järnefeltin tuotannossa suomalaista kotielämää esittelevään teossarjaan. Teoksen maalausajankohtana keskeisimpiä ilmiöitä suomalaisessa kuvataiteessa oli kansanelämänkuvaus. Siinä missä monet taiteilijat kuvasivat yksinomaan talonpoikaisen kansan elinoloja, otti Järnefelt tarkasteltavakseen myös suomalaisen sivistyneistön arjen. Nyt myytävässä sisäkuvassa on esitetty porvallisen kodin hienostunut kahvihetki. Järnefelt on luonut teokseen intensiivisyyttä ja vaihtelua erilaisilla kuoseilla, tekstuureilla ja runsailla sisustuselementeillä. Yhdessä lämpimän värimaailman kanssa ne luovat teokseen kutsuvan ja rennon tunnelman. Ludvig Wennervirran mukaan taustalla olevat henkilöt ovat maanviljelijä V.Kiipula ja hänen tyttärensä. Sohvalla rennosti istuva parrakas mies on sen sijaan jäänyt tuntemattomaksi.