Heinäkuussa 1945 Tove Jansson matkusti Ahvenanmaalle tarkoituksenaan tutustua silloisen avopuolisonsa Atos Wirtasen perheeseen ja kotiseutuun. Hän majoittui Lemströmin kanavan läheisyydessä sijainneeseen täysihoitolaan odottamaan Wirtasta, ja kierteli toista viikkoa yksin Ahvenanmaalla maalaten ja kirjoittaen. Työn alla oli tuolloin Muumipeikko ja pyrstötähti, jonka kuvamaailmaan taiteilija sai innoitusta Ahvenanmaan maisemista.

Hieman ennen Atos Wirtasen saapumista läheisellä Knutsbodan vuorella syttyi metsäpalo ilmeisesti huolimattoman tulenkäsittelyn seurauksena. Tuli sai riehua kallioisessa ja metsäisessä maastossa hyvän tovin, ennen kuin Lemlandin palokunta sai intensiivisen sammutustyön päätteeksi tulen hallintaan. Paikallisten kertoman mukaan Jansson seurasi metsäpaloa mielenkiinnolla, ja vaati majatalon henkilökuntaa soutamaan hänet lahdelle, josta hän pystyi seuraamaan sammutustöitä mereltä käsin. Knutsbodan metsäpalo on mahdollisesti toiminut innoituksena nyt myytävälle, vuodelle 1945 päivätylle teokselle, jossa palaneen maan ja hiiltyneiden puunrunkojen lomassa ihmishahmot kamppailevat värikkäänä roihuavaa tulta vastaan.

Muumikertomukset olivat sotavuosina Janssonille keino paeta ahdistavaa todellisuutta, ja niihin hän kanavoi ajan synkän tunnelman. Muumipeikossa ja pyrstötähdessä luonnonkatastrofin odotus ja pelko kaiken tuhoutumisesta heijastelevat kirjoitusajankohtansa uhkaavaa maailmantilannetta.

Kenties metsäpalon pahaenteinen näky on toiminut osaltaan innoituksena myös Muumipeikolle ja pyrstötähdelle, jota Jansson parhaillaan intensiivisesti kirjoitti.