Huutokaupattava teos on esityö yhteen Akseli Gallen-Kallelan tunnetuimpaan öljyväriteokseen; ”Kullervon Kirous”. Aihe kuvaa Suomen kansalliseepoksen Kalevalan kohtausta 33. runosta, jossa Kullervo kiroaa seppä Ilmarisen vaimoa kostoksi tämän ilkityöstä. Gallen-Kallela käsitteli kohtausta taideteoksissaan moneen kertaan, ja varhaisin työ aiheesta on ”Kullervo aholla”-niminen piirustus vuodelta 1883.
Kullervon kirous -aiheelle ominainen sommitelma sai pikkuhiljaa muotonsa 1890-luvun alussa. Vuoden 1891 tussipiirustuksessa Kullervo kuvataan sen jälkeisissä teoksissa tunnusomaisessa asennossa; seisoen suorana kaatuneen hongan päällä, vasen käsi kohotettuna ja nyrkkiin puristettuna, oikea käsi suorana alaviistossa puristaen katkennutta puukkoa. Varhaisimmissa teoksissa Kullervo on kuvattu alastomana, ja vuoden 1896 etsauksesta eteenpäin Kullervolla on yllään vaaleat housut.
Nyt myynnissä oleva teos ”Kullervon kirous” on pastelli ja temperamaalaus vuodelta
1897. Aikaisemmin samana vuonna Gallen-Kallela luonnosteli aihetta hiilipiirustuksessa, jossa hän käytti mallina paikallista poikaa Pöytäniemestä, Ruoveden Kalela-ateljeen naapurista.
Hiilipiirros vastaa temperamaalauksen ulkonäköä tarkasti, mutta hiilipiirroksen mallin irvistys on temperamaalauksessa rauhoittunut arvoituksellisemmaksi.
Temperamaalauksessa Pöytäniemen poika on hyvin tunnistettavissa. Samasta aiheesta tehdyissä muissa versioissa Kullervon ominaispiirteisiin kuuluvat heilahtavat vaaleat hiukset sekä raivokas irvistys, kun taas temperamaalauksessa Kullervon ilme on rauhallisempi ja Kullervolla on lyhyet, ruskeat hiukset. Temperamaalauksen väripaletti on maanläheinen ja ruskea, kun taas varsinkin vuonna 1899 valmistuneessa, öljyllä maalatussa, päätyössä on käytetty kirkkaita värejä. Öljyvärimaalaus kuuluu tänään taidemuseo Ateneumin kokoelmiin.
Kullervon kirous temperamaalaus oli Gallen-Kallelalle tärkeä työ ja hänen kirjeissään korostuvat luomisen tuskat teoksen kanssa. Anopilleen Aina Slöörille 3. lokakuuta 1897 kirjoittamassaan kirjeessään Gallen-Kallela kirjoittaa: “Tule nyt rakkain Aina-mor antamaan vauhtia Kullervolleni, joka on pysähtynyt kasvussaan.” Taiteilijan kirjeessä Louis Sparrelle toistuu valitus työn hankaluudesta: ”Tappelen Kullervon kanssa kuin pahaa henkeä vastaan ja olen onneton. Maalaus on luonnollista kokoa ja loistavaa temperaa.”
Kullervo-aiheen voidaan myös tulkita kuvaavan suomalaista taistelutahtoa ja nousevaa nationalismia. Raivostunut Kullervo symboloi suomalaisten katkeruutta ja epäuskoa siihen aikaan alkamassa olleisiin venäläistämistoimenpiteisiin. Kullervo-aihe toistui myöhemmin monien muiden suomalaisten taiteilijoiden teoksissa.