Elsa Arokallio, nojatuoli, 1920-luku
Elsa Arokallio (1892–1982) valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä Korkeakoulusta vuonna 1919. Hän perusti toimiston miehensä kanssa ja miehen aikaisen kuoleman jälkeen jatkoi toimiston johtamista yksin. Samaan aikaan hän työskenteli myös puolustusministeriölle, ja suunnitteli heille useita rakennuksia. Rakennuksien ohella hän piirsi, ajan tavan mukaan, myös sisustuksia ja kalusteita omiin kohteisiinsa ja muiden rakennuksiin.
1920-luvun lopulla Elsa sai kunnian suunnitella huonekaluja uuteen Eduskuntataloon. Muita nimekkäitä muotoilijoita samassa projektissa olivat mm. Arttu Brummer, Werner West ja Rafael Blomstedt. Arokallio ja West edustivat vahvasti uutta funktionalismia, ja tämä uusi tyylisuuntaus näkyi varsinkin nautintoon ja naiseuteen liittyvissä tiloissa kuten kahvila, ruokasali, tupakkahuoneet ja naisten huoneet. Moderni yksinkertaisuus pääsi esille vallitsevan klassisismin areenalle varsinkin sisustuksen yksityiskohdissa ja kahvilakalusteissa. Arokallion suunnittelemat kalusteet Eduskuntatalon naisten huoneissa eivät olleet erityisen keveitä tai koristeellisia, vaan linjakkaan massiivisia ja raskaita. Naistenhuoneiden kalusteisiin kuului sohvaryhmiä ja kirjoituspöytäryhmiä, ja Arokallion kalusteet olivat modernismin ideaalien mukaisesti selkeitä ja suoralinjaisia, vaikka yksityiskohdissa saattaa vielä nähdä klassisismin tuulahduksen, vaikkapa nojatuolien jalkojen koristelussa.
Nämä samat modernismin vaikutteet ja klassisismin jatkuva vaikutus näkyvät myös nyt myynnissä olevassa nojatuolissa. Tuolimallille myönnettiin I. palkinto Oy Huonekalukeskus-Möbelcentralen Ab:n kilpailussa vuonna 1927. Arttu Brummer saavutti kilpailussa II. sijan. Nojatuolissa näkyvät myös Eduskuntatalon kalusteista tunnetut suoralinjaiset muodot ja jykevyys, sekä jalkojen porrasmainen profilointi muistona koristeellisemman tyylin aikakaudelta.
