Ei yhteyttä palvelimeen

Bukowskis & Marimekko in conversation with artist Erja Hirvi


Bukowskis & Marimekko

The Artists Who Shaped Us Erja Hirvi


Marimekko-aiheisessa huutokaupassa ‘The Artists Who Shaped Us’ harva ilmentää kyseistä nimikettä yhtä hyvin kuin Erja Hirvi. Häntä pidetään yhtenä sukupolvensa tuottavimmista tekstiili- ja painosuunnittelijoista Suomessa, ja hänen kädenjälkensä on näkynyt Marimekon kuosisuunnittelussa vuodesta 1995 – kaksi vuotta ennen kuin hän edes valmistui yliopistosta.


Helsinkiläinen suunnittelija tunnetaan ehkä parhaiten tekstiilikuoseistaan, mutta Hirvi on myös luonut esineitä valuraudasta, lasista, keramiikasta, puusta ja mehiläisvahasta. 90-luvulta lähtien hän on luonut yli 160 kuosia yhteistyössä useiden suomalaisten yritysten, kuten Marimekon ja Samujin, kanssa.


Erja Hirven teoksia on esitelty erilaisissa näyttelyissä ja julkaisuissa ympäri maailmaa. Viimeksi hänet palkittiin Suomen Tekstiilitaiteilijayhdistys TEXO:n Vuoden tekstiilisuunnittelijaksi.


Otimme yhteyttä Hirveen kysyäksemme hänen suhteestaan Marimekkoon, hänen luomisprosessistaan ja taideteoksista, jotka hän on valinnut juhlavuoden huutokauppaan.



Miten kuvailisit töitäsi?
–En voi kuvailla niitä, mutta ne ovat kiinnostuksen kohteideni tulosta. Tekstiilikuosit syntyvät, kun suodatan asioita, joita näen ja joista pidän.


Mistä löydät inspiraatiosi? Kun katsoo töitäsi, luonto näyttää olevan jatkuva aihe.
–Inspiraatio voi tulla oikeastaan mistä tahansa. Luonto on valtava asia ympärillämme, ja sitä on vaikea sivuuttaa, mutta käytän mieluummin sanaa ympäristö.

Olen tehnyt kuoseja vedenkeittimessä poltetusta maidosta, kengänjäljistä lumessa ja pöydän halkeillusta maalipinnasta. Mitä tulee kasveihin tai muihin ympärillämme oleviin asioihin, enimmäkseen tarkkailen ja kiinnitän huomiota yksityiskohtiin. Odottamattomista ja yllättävistä paikoista voi löytyä uusi maailma.

Suomessa syntyneenä ja kasvaneena, mitkä ovat ensimmäiset muistosi suomalaisesta muotoilusta ja Marimekosta?
–Vartuin maaseudulla. Kotimme oli sisustettu perinteisillä talonpoikaiskalusteilla sekä esineillä Arabian ja Iittalan kaltaisilta, arkipäiväistä suomalaista muotoilua edustavilta tuotemerkeiltä. Muistan erityisesti Helena Tynellin ihanan tuhkakupin.

Itse asiassa löysin Marimekon laajemmin vasta, kun aloitin opinnot Helsingin Taideteollisessa korkeakoulussa.

Olet työskennellyt Marimekon kanssa vuodesta 1995. Muistatko, miten ensimmäinen yhteistyö syntyi?
–Kyllä. Ensin sovin tapaamisen Marimekon taiteellisen johtajan Hilkka Rahikaisen kanssa näyttääkseni hänelle käsinpainetut kankaani. Se ei ollut suuri menestys, mutta myöhemmin kutsuin hänet ja Kirsti Paakkasen, joka oli tuolloin toimitusjohtaja, näyttelyyn, jossa minulla oli esillä melko ilmiömäisiä käsinpainettuja kankaita. Se oli yhteisnäyttely ystäväni kanssa, jolla oli esillä suuri lasi-installaatio.

#####Yllätyksekseni Hilkka tuli paikalle tekstiilisuunnittelija Kristina Isolan kanssa. Pian vierailun jälkeen hän soitti yliopistolleni tavatakseen minut uudelleen.

Erja Hirvi, 'Growth'. Sign. -19. Oil on canvas 150 x 100 cm.



Onko sinulla ollut henkilökohtaisia tai taiteellisia aikomuksia siitä, mitä halusit tuoda Marimekon maailmaan?
–Tämä on hieman hankala kysymys, koska taiteellinen johtaja on aina ohjaavassa roolissa kussakin yhteistyössä. Mutta tietysti suunnittelijana olen tuonut itseni ja taiteellisen näkemykseni Marimekolle.


*Mikä suomalaisessa muotoilussa näyttää puhuttelevan niin hyvin ihmisiä ympäri maailmaa? *
–Se on todella vaikea kysymys. Marimekon perustaja Armi Ratia sanoi aiemmin, että Marimekon salaisuus ”pidettiin painopöydän alla”. Ehkä sieltä löydämme vastauksen.


Onko sinulla henkilökohtaista suosikkia Marimekolle suunnittelemiesi kuosien joukossa? Ja jos on, voitko kertoa meille miksi?
–Pidän kaikista kuoseista, jotka onnistuin viimeistelemään ideani mukaan, koska se ei aina ole helppoa.
Mutta pidän todella kuoseista Päiväntasaaja, Kumina, Hiisi, Rukki, Ikkunaprinssi, sekä erityisesti yhdestä väristä, jota ei koskaan tuotettu, Kaakaopuu ja Pihapuu, muutamia mainitakseni. Hupaisaa, mutta väritys vaikuttaa todella paljon mieltymyksiini!


*Voitko viedä meidät suunnitteluprosessisi läpi? Aloitatko selkeällä idealla, vai muodostuuko ajatus vasta päästyäsi syvemmälle työhösi? *
–Minulla on aina ajatus, joskus se on äkillisempi, kuten välähdys tai idea, jota alan viljelemään. Aluksi idea sisältää usein enemmän elementtejä kuin on tarpeen, ja sitten alan vähentämään niitä.
Luonnokseni ovat melko hauskoja ja sotkuisia ja pieniä, joten lopullisen kuosin valmistelu voi olla melko työlästä. Joskus ajatus on niin selkeä, että minun tarvitsee vain maalata tai piirtää alkuperäisversio.

Erja Hirvi, "Omakuva portaikkona". Sign. -19. Hevoskastanja, korkeus 69 cm.


*Mikä on viimeisin asia, josta todella innostuit? *
–Se, kun selasin äskettäin kuvia ranskalaisista maalaistaloista.


Haluaisitko kertoa meille tähän huutokauppaan valitsemistasi teoksista?
–Olen valinnut suuren maalauksen valkosipulista, nimeltään “Kasvu”. On upeaa, kuinka ohjeet kasvusta ja kaikki muodot ja värit ovat yhden siemenen sisällä, tässä tapauksessa valkosipulin kynnen sisällä.


Toinen teos on hevoskastanjasta tehty veistos, jonka otsikko on “Omakuva portaikkona”. Sitä on vähän vaikea selittää, mutta voin tunnistaa siinä itseni.



Juhlavuoden huutokauppaan


Tee tarjous


Astrid Sylwan, "Irrbloss".
Astrid Sylwan, "Irrbloss".
 
Lähtöhinta
7 000 EUR
Erja Hirvi, "Kasvu".
Erja Hirvi, "Kasvu".
 
Lähtöhinta
2 500 EUR