Wäinö Aaltonen, Aaro Hellaakosken muotokuvapää.

Aaro Hellaakosken muotokuvapää

Signeerattu Wäinö Aaltonen ja päivätty 1919. Veistos, pronssia, korkeus 35 cm.

Iänmukaista kulumaa.

Alkuperä - Provenienssi

Hankittu suoraan taiteilijalta; tämän jälkeen perintönä perheessä.

Kirjallisuus

"Wäinö Aaltonen 1894-1966", Wäinö Aaltosen museon julkaisut 10/1994, nro 30., kuvattu s.21

Onni Okkonen, "Wäinö Aaltonen", WSOY 1945, kuvattu s. 14

Börje Sandberg, "Wäinö Aaltonen", Otava 1948, kuvattu s.52

Muut tiedot

Aaro Hellaakoski (1893 - 1952) oli suomalainen runoilija, kirjailija ja luonnontieteilijä, ja yksi modernismin merkittäviä keulahahmoja Suomessa. Kirjallisuus- ja kuvataidekritiikkona nuori Hellaakoski tunnettiin usein armottomana arvostelijana, jonka terävä kynä kohdistui usein myös Suomen eturivissä vaikuttaneisiin kuvataiteilijoihin ja kirjailijoihin aina Gallen-Kallelasta Eino Leinoon.

Hellaakoski oli aktiivisesti mukana vastikään itsenäistyneen Suomen taide- ja kulttuurielämässä. Taiteilijaystävistä läheisin oli Wäinö Aaltonen, ja tästä ystävyyssuhteesta tuli myöhemmin myös sukulaisuussuhde Hellaakosken avioituessa Aaltosen Lempi-sisaren kanssa vuonna 1924.

Kaksikon välillä käydyt keskustelut taiteen uusista suunnista ja mahdollisuuksista innoittivat kummankin työskentelyä. Aaltonen lainasi runoilijan ilmeikkäitä kasvonpiirteitä veistoksiinsa (esimerkiksi Savonlinnan-Säämingin v. 1921 Sankaripatsas) ja teki Hellaakosken runoihin liittyviä kuvituksia. Hellaakoski taas kirjoitti Aaltosen taidetta esitteleviä esseitä ja artikkeleita kotimaisiin ja ulkomaalaisiin julkaisuihin. Parivaljakon ystävyys kantoi aina Hellaakosken kuolemaan saakka.

Nyt Helsinki Spring Sale huutokaupassa oleva Hellaakosken pronssinen muotokuvapää vuodelta 1919 lukeutuu Aaltosen nuoruuskauden muotokuvien parhaimmistoon. Veistosta on luonnehdittu taiteilijan tuotantoa koskevassa kirjallisuudessa muun muassa ”Donatellon veroisena” (Onni Okkonen) ja muilla ylistävillä sanankäänteillä. Hellaakosken voimakkaat kasvonpiirteet tulevat veistoksessa esiin ”vinoine suineen, nenämykeröineen, otsakuhmuineen, ulkonevine korvineen ja melkeinpä kaljulta vaikuttavine päämuotoineen”, täyttäen ”nykyaikaisen sielunkuvauksen vaatimukset melkeinpä pelottavalla tavalla”, kuten Wäinö Aaltosen elämästä ja tuotannosta kirjoittanut Esko Hakkila on kirjoittanut.

Veistos huokuu henkisyyttä myös tässä ajassa: pronssin elävä ja luja pinta yhdistettynä Aaltosen yksityiskohtien hallintaan ja kykyyn vangita veistokseen psykologista syvyyttä tekee veistoksesta ajattoman kuvauksen ihmisestä – niin tämän päivän katsojille kuin tuleville sukupolvillekin.

Lisää taiteilijasta Wäinö Aaltonen

Wäinö Aaltonen on yksi Suomen historian merkittävimpiä ja tunnetuimpia kuvanveistäjiä. joka syntyi vuonna 1894 Karinaisissa. Pitkälti itseoppineena hänestä tuli Suomen itsenäistymisen jälkeen useiden merkittävien kansallisten muistomerkkien tekijä. Hänen varhainen tyylinsä oli klassinen, mutta myöhemmin hänen tuotantoonsa tuli myös postkubistisia piirteitä.

Aaltonen opiskeli piirustusta ja maalausta Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa mutta kiinnostui myöhemmin kivenveistosta ja kuvanveistosta toimiessaan sukulaisensa, kuvanveistäjä Aarre Aaltosen apulaisena ja työskennellessään oppipoikana Hirvensalon kivenhakkaajien parissa. Hänen merkittävä läpimurtonsa tapahtui Turun Taideyhdistyksen 25-vuotisnäyttelyssä vuonna 1916, jossa kriitikot ihailivat Aaltosen suurpiirteisiä linjoja, tyylitajua ja monumentaalisia teoksia. Hänen ensimmäinen yksityisnäyttelynsä järjestettiin Vaasassa vuonna 1922. Italian matkan jälkeen vuonna 1923 Aaltonen innostui syvästi kubismista, mikä vaikutti moniin hänen teoksiinsa.

Wäinö Aaltosen taide osoittaa suurta materiaalien kunnioitusta, olipa kyse marmorista, pronssista tai graniitista, tuoden mieleen muinaisen Egyptin taiteen. Hänet tunnetaan erityisesti taitavasta yksityiskohtien käsittelystä ja kyvystään kuvata liikettä kiinteissä materiaaleissa. Aaltonen vaikutti merkittävästi nuorempiin taiteilijasukupolviin, ja suuri osa hänen laajasta tuotannostaan sijaitsee taiteilijan nimeä kantavassa WAM Turun kaupungin taidemuseon kokoelmissa.

Lue lisää

Kuuluu jälleenmyyntikorvauksen piiriin

Lain mukaan ostaja maksaa tästä taideteoksesta taiteilijapalkkion. Enimmäismaksu on 5 %. Mitä korkeampi myyntihinta, sitä pienempi prosenttiosuus. Lisätietoja tästä laista:

Taiteen jälleenmyyntikorvaus Suomen : Kuvasto
Taiteen jälleenmyyntikorvaus Ruotsissa: BUS

Tietoa ostamisesta

Kuvan käyttöoikeudet

Tämän tietokannan taideteokset ovat tekijänoikeudella suojattuja, eikä niitä saa kopioida ilman oikeudenhaltijoiden lupaa. Teokset kopioidaan tässä tietokannassa Bildupphovsrättin lisenssillä.