300
273825
Albert Edelfelt
(Suomi, 1854-1905)
Albert edelfelt, saappaita myyvÄ juutalainen.
Albert edelfelt, saappaita myyvÄ juutalainen.

SAAPPAITA MYYVÄ JUUTALAINEN.

Sign. Hfors -73. Öljy kankaalle, 30x44 cm.

Albert Edelfelt (1854-1905)
Saappaita myyvä juutalainen

Albert Edelfeltin öljymaalaus Saappaita myyvä juutalainen(1873) oli taiteilijan tärkein teos keväällä 1873. Kohtauksen näyttämönä on Helsingin kauppatori. Juutalainen kauppias esittelee saappaita maalaismiehelle ja tämän pojalle. Sommitelmaan kuuluu lisäksi koira, hevonen suuren heinäkuorman kanssa sekä taustalla teetä juova pariskunta. Torin perällä näkyy keisarinna Aleksandran muistoksi vuonna 1833 pystytetty obeliski. Kajatanokka on vielä rakentamaton. Sommitelma sisältää Edelfeltin maalaukseksi epätavallisen monta elementtiä: ihmisiä, eläimiä, tori ja luonto; utuisessa valossa kuvattuina. Bertel Hintze on ihastellut tämän harmaasävyisen maalauksen värinkäyttöä ja valoefektejä, maalauksen, joka ansaitsi kunniamaininnan Taideyhdistyksen kevätnäyttelyssä 1873.

Keväällä 1873 Edelfelt oli opiskellut Adolf von Beckerin johdolla Keisarillisen Aleksanterin –yliopiston piirrustussalissa samoin kuin hänen niin kutsutussa yksityisakatemiassan. Yliopiston piirustussalissa annettiin opetusta vain kahtena tuntina viikossa, mutta ohjesäännön mukaan oppilailla oli oikeus laajennettuun opetukseen, josta Edelfet nautti. Iltaisin saattoi Adolf von Beckerin yksityisakatemiassa opiskella mallipiirrustusta keinovalossa, joka oli uutuus..

Edelfeltin jäämistössä on säilynyt joitakin vaatettuja malleja esittäviä päiväämättömiä akvarelleja. Venäläinen pitkässä kaftaanissa, malliharjoitelma (Ateneum) esittää samaa Venäjän juutalaista täsmälleen samassa asennossa ja vaatetuksessa kuin Saappaita myyvä juutalainen –maalauksessa. Malli, joka on kuvattu nojaamassa sauvaan, seinälle heittyvä varjo sekä pöytä, jolla malli seisoo, kertovat siitä, miten maalauskäytäntö eteni .Mallin oli palkannut Adolf von Becker yllä mainittuun maalausstudioonsa Laboratoriotaloon (nykyisin Arppeaneum-museo). Akvarelli esiintyy kirjassa: Albert Edelfelt och Ryssland, SLS 2004, s. 28. Ateljén ikkunasta on näkymä Suomen Pankkiin ja Säätytalolle päin. Juutalaisten kauppapaikka, Narinkka, sijaitsi 1800-luvulla, ennen vuotta 1876, Suomen Pankin vieressä, siis naapurikorttelissa. Ranskalaista esikuvaa noudattaen oli von Beckerillä tapana palkata etnisen taustan omaavia malleja: italialaisia, romaaneja ja juutalaisia. Mallin on täytynyt olla aito eikä lavastettu, henkilö oli varmaankin tunnettu Helsingissä, joka vielä 1870-luvulla oli pikkukaupunki, jossa kaikki tunsivat toisensa. Kuvateksti poikkeavasti nimetylle työlle SLS:s kirjassa kutsuu häntä nimellä dvornik ’[talonmies]. Allekirjoittanut näkee selvän yhtäläisyyden Beckersin opetusateljeessa laaditun mallitutkielman ja lopullisen komposition välillä. Varmuudella tiedetään, että taiteijat Helsingissä, esim. Helene Schjerfbeck, käyttivät maalauksissaan juutalaisia malleja.. Mallina Lehtimajajuhla -maalauksessa(1883) oli Chava Slavatitzkij, Venäjältä muuttaneen juutalaisen suutarin tytär., suutarin itsensä arvatenkin ollessa mallina Schjerfbeckin maalauksen mieshahmolle. Schjerfbeckin malli lisäksi muistuttaa Edelfeltin mallia nyt myynnissä olevassa maalauksessa.

Kirjallisuus: Bertel Hintze, Albert Edelfelt 1942-44, s.48-48, kuvitettu.
Hintzen katalogi nr. 21.
Söderhjelm, Profiler ur finskt kulturliv, Helsingfors 1913, s.194.

Näyttelyt: Finska Suomen Taideyhdistyksen näyttely 1873, nr 13. Muistonäyttely 1910, Ateneum nr. 2a ”Torinäkymä”.
Suomen taideakatemian 100-vuotisnäyttely 1948, nr. 26.
Helsinki kuvina, Taidehalli 1950, nr. 2.

Palkinnot: Suomen Taideyhdistyksen dukaattipalkintokilpailussa 1873 ansaittu kunniamaininta: ”mention honorable”.

Marina Catani

Jälleenmyyntikorvaus: Ei
Lähtöhinta: 

150 000 - 200 000 EUR

Vasarahinta: 
Ei myyty
Näyttelyt

Suomen Taideyhdistyksen näyttely 1873, nro 13.
Muistonäyttely 1910, Ateneum nro. 2a ”Torinäkymä”.
Suomen taideakatemian 100-vuotisnäyttely 1948, nro. 26.
Helsinki kuvina, Taidehalli 1950, nro. 2.

Kirjallisuus

Bertel Hintze, Albert Edelfelt 1942–44, s.48–48, kuvitettu.
Hintzen katalogi nro. 21. Söderhjelm, Profiler ur finskt kulturliv,
Helsingfors 1913, s.194.

Lisätietoja

Suomen Taideyhdistyksen dukaattipalkintokilpailussa
1873 ansaittu kunniamaininta: ”mention honorable”.

Tietoa ostamisesta