Gunnar Berndtson Helsinki Spring Sale -huutokaupassa
Gunnar Berndtson, lähtöhinta: 40 000 – 50 000 €. Myynnissä Helsinki Spring Sale -huutokaupassa.
Gunnar Berndtson (1854-1895) oli jo elinaikanaan arvostettu salonkimaalari, tunnettu teknisesti taidokkaista ja yksityiskohtaisista teoksistaan. Berndtson aloitti maalariuransa vaiheikkaalla 1870-luvulla, jolloin Dusseldorfin-koulun vaikutuksen piti hiljalleen väistyä Pariisista tulleista uusista virtauksista. Berndtsonin saman ikäinen hyvä ystävä Albert Edelfelt sai houkuteltua hänet mukaan Pariisiin, ja Berndtson oli yksi ensimmäisistä taiteilijoista, joka lähti suoraan Pariisiin, ilman välietappia Saksassa. Taiteilijystävät Berndtson ja Edelfelt jakoivat ateljeeta ja opettajia ja sujuvalla ranskan kiellellään he liikkuivat tottuneesti ranskan kulttuurieliitissä ja seurapiireissä, asia joka toisinaan herätti pahennusta muiden suomalaisten taiteilijoiden joukossa, jotka asuivat Pariisissa tähän aikaan.
Edelfeltin ja Berndtsonin taiteessa on paljon yhtäläisyyksiä, varsinkin liittyen ilmaisumuotoon ja tekotapaan. Molemmat saivat paljon vaikutteita Jean Louis Ernest Meissonierilta (1815-1891). Meissonierin vaikutus voi tunnistaa läpi koko Berndtsonin tuotannon, Edelfelt sen sijaan vapautti itsensä Meissonierin opeista jo suhteellisen varhaisessa vaiheessa.
Varsinkin Ranskassa toimivat taiteilijat piti suurimpana unelmana saada teos hyväksytyksi johonkin Pariisin taidesalonkiin. Berndtson onnistui tässä tehtävässä jo vuonna 1878 teoksella ”Kamarimusiikkia”. Tasapainoinen sommitelma ja tekninen loisto saivat runsaasti kehuja ja maalaus onkin hyvä esimerkki perfektionismista, johon Berndtson pyrki; täydellinen kontrolli kuvasta ja tilanteesta. Seuraavana vuonna hän valmisti maalausta ”Taiteentuntijoita Louvressa”, jonka tekninen virtuoosimaisuus oli ennen näkemätöntä maassamme. Tämä teos oli hänen varsinainen läpimurtonsa ja menestys johti moniin muotokuvatilauksiin. Muun muassa Sinebrychoffin ja Cygnaeuksen perheet pitivät yllä hänen usein kehnoa talouttaan.
Vuonna 1881 Berndtson julkaisee seuraavaa suurteostaan, ”Morsiamen laulu”, joka kuvaa hääjuhlaa, jossa morsian on noussut pöydästä ja kiittää omaa isäänsä ja vieraat hulppeasta juhlasta. Tässä maalauksessa näkyy selvästi kehitys, joka on johtanut uuteen ilmaisutapaan. Uuden ismin-realismin-pyrkimys painottaa läsnäoloa ja aitoutta haastaa taiteilijan kyvyn vangitsemaan ja välittämään hetkellisyyttä. Berndtson onnistuu tässä tehtävässä kiitettävästi. Sen lisäksi teoksesta huokuva rentous, iloisuus, lämpö ja tunteikkuus on melkein käsin kosketeltava. ”Morsiamen laulu” ylistettiin joka paikassa, missä se oli näytillä ja vielä näinä päivinä spekuloidaan miksi taiteilija on sommitellut maalauksen niin kuin hän on tehnyt ja mitä taulussa oikeasti tapahtuu.
Tämä lumoava lapsen muotokuva on maalattu samana vuonna kuin ”Morsiamen laulu” ja teoksessa pystyy havaitsemaan paljon yllä mainituista piirteistä ja että on kyse teoksesta taiteilijan parhaasta kaudesta. Hän on hämmästyttävällä tavalla tehnyt maalauksesta eloisan ja pystynyt vangitsemaan pienen tyttölapsen aitoa luonnetta, ilman teennäisyyttä tai kiiltokuvamaisuutta. Muotokuva on teknisesti korkealaatuinen teos yleistaiteellisilla arvoilla.
Vuosina 1894-1889 hankala sairaus lamaannuttaa Berndtsonin luomiskykyä, vasta 1890-luvun taitteessa hän aloittaa uuden, suhteellisen vahvan kauden. Näinä aikoina hän toimi opettajana ja mm Magnus Enckell, Helmi Biese, Väinö Blomsedt ja Ellen Thesleff olivat hänen oppilaitaan ns ”Berndtsonin Akatemiassa”. Hän toimi opettajana myös Taideliiton piirustuskoulussa ja oli Taiteilijaseuran puheenjohtaja. Gunnar Berndtson kuoli 8 huhtikuuta 1895, ainoastaan 40-vuotiaana.
Gunnar Berndtsonin tyttölapsen muotokuva -teos on nyt myynnissä Helsinki Spring Sale -huutokaupassamme. Olethan yhteydessä taiteen asiantuntijaamme Johan Wulffiin, mikäli haluat lisätietoa teoksesta: johan.wulff@bukowskis.com, +358 (0)50 410 1377.
