Ei yhteyttä palvelimeen

Helsinki Winter Sale esittelee kokoelman teoksia Tove Janssonilta


Tove Jansson

– Tarinankerrontaa taiteen kautta


Keväällä 2021 Bukowskis myi Tove Janssonin teoksen Erottajanmäki maailmanennätyshintaan. Esittelemme nyt kokoelman upeita taideteoksia taiteilijalta tämän syksyn Helsinki Winter Sale -huutokaupassa.


1930- ja 1940 -lukujen vaihde oli aikaa, jolloin Tove Jansson itsenäistyi ja hioutui taiteilijana. Vuonna 1938 hän teki ensimmäisen varsinaisen opintomatkansa Pariisiin ja Bretagneen, hankki oman ateljeetilan ja osallistui ensimmäisiin näyttelyihin. Hän muutti vanhempiensa luota vuonna 1941, ja piti ensimmäisen yksityisnäyttelynsä vuonna 1943. Vuosikymmenen vaihteessa syttyi myös talvisota luoden oman varjonsa Tove Janssonin elämään sekä taiteilijana että yksityishenkilönä. Taiteilijatarvikkeiden saaminen oli haastavaa, ystäviä lähti rintamalle ja yleinen epävarmuus väritti tunnelmaa. Kaikesta huolimatta sota-aika oli tuotteliasta ja Jansson myi hyvin teoksiaan. Kerronnallisuus ja kauneus ovat eräänlaisia kulmakiviä taiteilijan tuotannossa ja Erik Kruskopf kuvaa Tove Janssonin luoneen taiteessaan raskaiden vuosien elämästä idyllisen ja seesteisenkin kuvan, varsinaisia viittauksia sotaan löytyy varsin vähän. Ei siis ihme, että teokset ovat vedonneet katsojiin jo tuolloin, sodan raskauden vastapainona.



› Tove Jansson, Omakuva. Lähtöhinta 40 000 – 60 000 EUR.


Omakuva on kuvatyyppinä esiintynyt taidehistoriassa renessanssista asti, ajalta, jolloin yksilöllisyys ja itseilmaisu saivat uudenlaisen merkityksen myös taiteilijan ammatissa. Tove Jansson maalasi omakuvia 14-vuotiaasta alkaen, ja näistä muutamat merkittävät juuri 1930–40-lukujen vaihteen tuntumassa, ajanjaksona, joka oli tärkeä taiteilijan identiteetin vahvistumiselle. Useimmille Toven omakuville on ominaista ylväs ja itsenäinen, jopa aavistuksen kriittinen katse. Ei ole myöskään tavatonta, että taiteilija on kuvannut itsensä hattu päässään, kuten nyt huutokaupattavassa teoksessa. Hattuun sonnustautunut Jansson esiintyy eräissä muissakin maalauksissaan, kuten teoksessa Perhe vuodelta 1942.


› Tove Jansson, "Kahvilainteriööri". Lähtöhinta 30 000 – 40 000 EUR.


”Kahvilainteriööri” vuodelta 1939 tuo tuulahduksen pariisilaishenkisen kahvilan tunnelmaa, ja edustaa kokonaisuudessa tarinallista ja leikkisääkin puolta taiteilijasta. Maalauksessa tyylikäs knalliin sonnustautunut herra istuu yksin lasillisen äärellä, kenties odottaen tuttujaan saapuviksi ja iloista puheensorinaa alkavaksi, kenties muistellen jotakin sattumaa. Teos on aikanaan saatu suoraan taiteilijalta, ja se on sittemmin ollut saman perheen omistuksessa.


› Tove Jansson, "Mäntymäki" (Helsinki). Lähtöhinta 25 000 – 35 000 EUR.


Helsinki-aiheet esiintyvät Tove Janssonille rakkaana teemana sota-ajalta. Taiteilija kulki kaupungin laitamilla yhdistellen elementtejä eri paikoista osin realistisiksi, osin kuvitteellisiksi kaupunkikuvauksiksi. Teoksessa Mäntymäki paikka on varsin tunnistettava ja realistinenkin. Vuonna 1938 valmistunut, alunperin vuonna 1940 järjestettäviä Olympialaisia varten rakennettu Helsingin Olympiastadion seisoo tyyliteltynä mutta tunnistettavana siluettina taka-alalla, sittemmin lakkautetun sokeritehtaan piippu seuranaan. Ihmiset käyskentelevät Töölönlahden rannalla, raitiovaunut kulkevat, eikä mikään maisemassa oikeastaan paljasta elettävän sota-aikaa, jonka vuoksi myös vuoden 1940 Olympialaiset peruttiin. Arkkitehtien Yrjö Lindegren ja Toivo Jäntti suunnittelema stadion pääsi toteuttamaan alkuperäistä tarkoitustaan vasta kymmenen vuotta maalauksen syntymisen jälkeen vuoden 1952 Olympialaisissa.



› Tove Jansson, "Näkymä Helsingistä". Lähtöhinta 30 000 – 40 000 EUR.


Toinen Helsinki Winter Salessa huutokaupattava, tunnelmaltaan jopa dramaattinen Helsinki-kuvaus puolestaan edustaa fantasian sävyttämää kaupunkinäkymää, joka saa katsojan faktuaalisten elementtien sijaan keskittämään huomionsa kahteen kaupungissa kiiruhtavaan hahmoon vasta nousemassa oleva aurinko taustallaan.


Abstrakti taide teki vääjäämättömästi tuloaan Suomalaisellekin taidekentälle 1950-luvulle tultaessa, joskaan ei aivan kitkattomasti. Osa taiteilijakunnasta lähestyi abstraktia konkretismin ideaalien kautta, osa kääntyi informalismiin. Myös Tove Janssonin taiteessa alkoi näkyä informalistisia piirteitä 1960-luvulle tultaessa, mutta kehityksen ja muutoksen voi nähdä jo 50-luvun selkeämmin esittävissä teoksissa. Teosten elementit yksinkertaistuivat ja selkeytyivät, yksityiskohdat eivät olleet enää samalla tavoin keskiössä kuin vielä kahden edellisen vuosikymmenen tuotannossa. Teoksessa Asetelma vihreää taustaa vasten ovat kuva-alan elementit harkittuja ja selkeitä. Nimensä mukainen vihreä tausta rakentuu värikentistä sekä niiden suhteesta toisiinsa ja kokonaisuuteen jääden rauhallisiksi taustaelementeiksi, mutta kuitenkin kokonaisuuden kannalta varsin olennaisiksi. Pöydälle asetellut esineet ovat yhä kevyesti tunnistettavissa, mutta lopulta vain muutaman askeleen päässä taustan abstraktista, väriin ja muotoon keskittyvästä olemuksesta.


Erik Kruskopf kertoo Sigrid Schaumanin todenneen erään kritiikkinsä päätteeksi, että ”hän osaa asiansa ja lienee valmis kohti uutta tavoitetta. Kenties puhdas maalaus olisi sopiva hänelle”, viitaten näin siirtymään kohti abstraktia taidetta.



› Tove Jansson, "Asetelma vihreällä taustalla". Lähtöhinta 25 000 – 35 000 EUR.


Tove Jansson oli taiteilija, joka pystyi luomaan tarinoita niin kuvataiteen kuin kirjoittamisen kautta, ja hänellä oli kyky yhdistää nämä kaksi. Hänen taiteensa kuvaa hänen kokemaansa ja heijastaa tarinoita, joissa vaikutelmat ja tapahtumat punoutuvat täydelliseksi kokonaisuudeksi.




Kokoelma myydään Helsinki Winter Sale -huutokaupassa 12.–28. marraskuuta.


Lue lisää huutokaupasta


Onko sinulla kysyttävää? Ota yhteyttä asiantuntijaamme